Lauantaina vietin parhaan ystäväni Veeran kanssa glögikauden avajaisia. Käytiin myös Turun hautausmaalla iltakävelyllä, sillä pyhäinpäivän kunniaksi haudoilla oli normaalia enemmän kynttilöitä ja näky oli lähes henkeäsalpaavan kaunis. Ja Veerahan asuu hautausmaan vieressä, eli ei me ihan niin hulluja oltu, että oltais sinne pidemmän matkan päästä lähdetty.
Sunnuntai onkin mennyt univelkoja kuitatessa, mutta kun viikonloppu on näin mieletön ei pieni väsymys paljon haittaa. Ystävien sekä kavereiden kanssa vietetyt hetket on niitä milloin muistan miksi tää elämä ei lopulta olekaan niin kovin kurjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti